Kiva loyto

Olen vasta viime aikoina alkanut seurata instagramia ja laittaa sinne itsekin muutamia kuvia.Minulle ei ole ollut tarkeaa huippu kannykat ja tahan asti niissa on ollut tosi surkeat kamerat.
Tassa nykyisessakaan ei ole mikaan huippu,mutta sentaan vahan parempitasoisia kuvia silla saa otettua.
Selailin siis istassa sivuja ja jotenkin eksyin kirjoittamaan meidan elainpuisto/museon nimen sinne.Yllatyksekseni sielta pongahti esiin lahes 400 kuvaa,joita asiakkaamme olivat kuvanneet ja laittaneet instaan.
Olipa mielenkiintoista katsoa mita he sielta ovat kuvanneet,mika kiinnostaa,mista tykkaavat ja se auttaa myos suunnittelemaan uusiksi joitakin paikkoja ja nayttelyita.
Mina olenkin muutaman paivan aivan paa hoyryssa miettinyt uusia ideoita alueelle,kirjannut niita ylos ja lopulta antanut viestia eteenpain Suomeen.
Toivottavasti eivat hermostu minun suuriin suunnitelmiin,silla tiedan,etta muutenkin on tulossa isoja uudistuksia ja heilla tulee olemaan kevaalla paljon toita.
Olisipa mahdollisuus tarttua itsekin maalipensseliin...

Tuli mieleen aika,jolloin nettia ei viela ollut ja kaikki tieto kulki paljon hitaammin tai sita ei voinut taalla ulkomailla edes saada.
Ennen kirjeet kulki ahkeraan sukulaisten ja ystavien kesken.Kirjeiden mukana laittoivat lehtileikkeita suurimmista Suomen uutisista tai syntyma-ja kuolinilmoituksia.
Soittaminen oli tosi kallista eika puhelut olleet niin pitkia mita tana paivana siskoni kanssa puhumme.
Tanaan naet uutiset samaan aikaan mita Suomessakin.Jos etsit jotain leivonta-tai ruokaohjetta,se loytyy helposti googlettamalla.
Virkkaus-ja neulomisohjeet voit opetella katevasti videoilta ja jos tarvitset tarkistaa jotain tietoa kaikki loytyy samantien.
Niin helppoa...

Varsinkin ulkosuomalaiselle netti on tuonut kaiken paljon lahemmaksi.
Facebookin ryhmassa pysyy paljon helpommin  mukana ystavien elamassa.
Jotain negatiivistakin tasta seuraa,silla enaa ei tule kirjoitettua niin paljon kirjeita edes sahkopostitse.Fb viestit ainakin minulla ovat kuitenkin aika pintapuolista tietoa.
Kiva kuitenkin tormata yllattaen oman kesapaikan kuviin.
Ensi kesana pitaisi itsekin ehtia kunnolla kiertaa aluetta ja katsella kaikkea kameran linssin lapi.

Kivaa viikonloppua kaikille!
Me saamme viikonlopuksi siskoni perheineen tanne,joten mukava viikonloppu tulossa ainakin meille.
PS.Kiitos kaikille edellesen postauksen kommentoijille!Teette tasta kirjoittamisesta mielekasta!!!

Autolla Israeliin

Muutama postaus taaksepain lupailin vahan kertoa matkastamme autolla Suomesta Israeliin.
Siskoni kaiveli vanhoja albumeita esiin Suomessa ja lahetti muutaman kuvan matkasta.

Vuosi on siis 1989,jonka ehka voi aika hyvin paatella hius-ja vaatemuodistamme.
Tassa kuvassa olen(mina keskella) ystavani Riikan(vas.) seka siskoni Leenan(oik.) kanssa onnellisesti jo Kreikassa Pireuksen satamakaupungissa pitka ajomatka takana.

 Riikan isan tuttava herra K oli saanut paahansa matkustaa Israeliin autolla,mutta kielitaidottomana ei uskaltanut tehda sita yksin vaan halusi oppaita matkalleen.
Han lupasi maksaa bensat ja laivamatkat,joten me seikkailunhaluiset olimme valmiita lahes ilmaiseen matkaan lapi Euroopan rakastamaamme Israeliin saakka.

Jo ensi hetkista matkamme alettua Pohjanmaan Lappajarvelta huomasimme ettei herra K ollut mikaan Mika Hakkinen.Ajo oli nykivaa ja hyvin epavarmaa.Kaasua ja jarrua han painoi koko ajan edestakaisin.
Vilkaisimme toisiamme ja kukin varmasti ajatteli,etta mitenkahan me selviamme taman kuskin kyydissa Israeliin saakka.
Matkaan lahdimme 9.9 ja aika verkkaista vauhtia matkaa tehden Kreikkaan saavuimme yhdeksan paivan jalkeen 18.9.

Tukholmassa herra K meinasi jo ajaa ensimmaisen kolarin ajettuaan vaaraan ja hermostuksissaan teki U-kaannoksen kielletyssa paikassa.
Tiesin olevani paljon parempi kuski mita han ja aloin hanta vahitellen pehmittaa.Han oli vannoutunut vanhapoika eika oikein luottanut naisiin eika varsinkaan naiskuskeihin.
Pyysin paasta ajamaan ja sanoin,etta han voi vapaasti heti sanoa,jos ajattelee etten osaa ajaa.Sanoin,etta koko matka on hanellekin paljon helpompi,jos voimme vaihdella ajamista.
Lopulta Saksaan saavuttuamme han suostui...

Matkalla tietysti sattui jos mita,kun pitkaan ollaan samassa pienessa autossa.Ikaeroa meilla oli aika paljon,joten musiikkimakumme eivat tietenkaan kohdanneet.Jouduimme vaan kiltisti kuuntelemaan herra K:n ikaluokan musiikkia.
Olisimme halunneet enemman poiketa joihinkin ohittamiimme kaupunkeihin,mutta K ei uskaltanut eika halunnut jostain syysta...

Muutaman kerran han hermostui aivan totaalisesti.
Yhtena paivana Jugoslaviassa ajaessamme saavuimme kolaripaikalle ja odottaessamme ainakin tunnin joku paikallinen viittoi meita seuraamaan hanta,kun han vie meidat kiertotieta kolaripaikan ohi.
Tama auttavainen jugoslaavi ajoi hirmu vauhtia jotain peltotieta ja herra K perassa.
Ja sitten pamahti!
Han ajoi valtavaan kiveen,etta tunsin kun kivi tuli juuri jalkani alta pohjasta lapi.
Huudahdin,etta varo vahan.Autosta menee oljypohja ja matka jaa tahan.Silloin han huusi"akat hiljaa" ja selka hiesta markana painoi vain kaasua.
Onneksi mitaan suurempaa vauriota ei tullut ja matka jatkui taas vahan rauhallisemmissa merkeissa.

Itavallan vuoristotiet oli aika haastavia.Piene kapeat tiet,todella jyrkat nousut,vuorenseina toisella puolen ja toisella laidalla syva rotko.
Silloin kylla ihan oikeasti pelotti kun K otti vauhtia ja lahti nousemaan jyrkkaa makea ylos.Tietenkin keskella makea oli joku hidas kulkuneuvo ja jaimme makeen.
Auto luisui hyvan matkaa taaksepain ja moottori ulvoi,kytkin savusi ja kumi haisi kunnes K paasi ohittamaan taman hidastelijan.Huh!

Saksassa Muncenia lahestyttaessa ehdotin jos kavisimme tutustumassa lahistolla olevaan Dachaun keskitysleiriin.
Se kiinnosti K'takin ja poikkesimme reitiltamme.
Dachau on vuonna 1933 perustettu natsi-Saksan ensimmainen keskitysleiri.
Se toimi tyoleirina,josta moni vangeista siirrettiin tuhoamisleireille kuten Auscwitsiin.
Sodan loppuvaiheessa sinne rakennettiin myos kaasukammio,mutta sita ei ehditty ottaa kayttoon.Kaikkiaan 30.000-40.000 vankia sai siella surmansa vuosien 1933-1945 aikana.
Todella vaikuttava paikka.Mieleen on jaanyt erityisesti siella olleet suihkuhuone,kaasukammio seka polttouunit.

Jugoslavian(nykyinen Kroatia)rannikko oli tosi kaunista seutua.Pysahdeltiin valilla uimaan ja yovyttiin kivoissa Bed&Breakfast-paikoissa rannikolla.
Yopaikkoja emme tilanneet etukateen vaan pysahdyimme illan tullen vapaisiin hotelleihin tai motelleihin.Syyskuussa niissa oli aina tilaa.
Tuolla kommenteissa siskoni muistutti viela eraasta jutusta.Iltaisin K pesi pyykkiaan ja aamulla matkaan paastyamme K:n aluhousut roikkui ikkunassa kuivumassa.
Ollaan me oltu aika seurue...

Lahes 30 vuotta sitten ei ollut autonavigaattoreita kuten tanaan vaan kartasta tutkimme reitit ja kaupungeissa neuvoimme mita kaistaa kannatta ajaa ja mita tien numeroa seurata.
Yhdeksan paivan ajomatkan jalkeen selvisimme Ateenaan ja satamakaupunkiin Pireukseen.Meilla oli viela kolme paivaa laivamme lahtoon,joten saimme pienen miniloman myos Kreikassa.

Viela sattui pieni kommellus K:lle,kun paasimme hotelliimme Pireuksessa.
Respassa kysyivat passeja ja annettuamme ne K viela kuumeisesti kaiveli taskujaan ja sitten muisti,etta passi oli jaanyt edelliseen yopaikkaan.
Ehdotimme,etta seuraavana paivana palaamme takaisin sita hakemaan,olihan meilla viela aikaa laivan lahtoon.
Han ei tata hyvaksynyt vaan halusi lahtea heti takaisin.Matkaa oli muutama sata kilometria ja olimme kaikki tosi vasyneita.
Han lahti kieltelyistamme huolimatta ja puolenyonmaissa tuli passiaan heilutellen ilmoittamaan meille paluustaan.
Taytyy kylla vahan kehua,etta selvisi Ateenan iltapaivaruuhkissa yksin...

Laivamme oli Vergina Lines.Ei aivan vastannut Ruotsin laivoja,mutta ihan siisti alus.
Laivamatka Haifaan kesti kolme paivaa ja laiva pysahtyi Kreetalla,Rhodoksella seka Kyproksella.
Emme kyllakaan voineet poistua laivasta naille saarille.
En tieda yhtaan onko tama laivavuoro viela kaytossa.Tiedan,etta Israelista tehdaan kyllakin risteilyja,mutta naista reittilaivamatkoista en ole varma...

Matka sinansa on jaanyt mieleen ihan hauskana seikkailuna.
Aika nuoria ja hupsujahan me kyllakin oltiin,joten epailen ettemme taineet parantaa herra K:n naiskasitysta.
Ei aavistusta miten han sai auton takaisin Suomeen.Ehka uudet oppaat olivat taas kyydissa!!!

PS.K on valkaistu tuntemattomaksi tata postausta varten

Katsaus viime vuoteen

Siskoni blogin Jokirannassa vuosikatsauksen innoittamana ajattelin koota koosteen viime vuodesta.
Aika tasaistahan tama meidan elama on.Ei ole monia ulkomaanmatkoja eika reissuja vaan tavallista arjen elamaa.
Aika paljon postaukseni painottuivat taalla oleviin juhliin ja tietty niiden aikana oleviin vapaisiin...

                                                    T A M M I K U U

Tammikuu oli kylma kuten tanakin vuonna nayttaa olevan.
Saatiin vahan pakkasiakin,mutta lumi jai talla kertaa satamatta lasten hartaista toiveista huolimatta.

                                         H E L M I K U U

Helmikuussa naytti jo taas paljon kevaisemmalta,silla sain poimia maljakkoon ensimmaiset kukat pihalta.

                              M A A L I K U U

Maaliskuussa juhlittiin Purimia ja lapset pukeutuivat naamiaisasuihin jokavuotiseen tapaan.

  Lapset kokeilivat myos ensimmaista kertaa elamassaan luistelua elokuvateatterin sisaantuloaulaan tehdylla tekojaalla.Luistelu sujui heilta yllattavan hyvin.Jospa aidilta saadut geenit vaikuttivat asiaan?

                                       
                                             H U H T I K U U

Huhtikuussa paastiin jo pihahommiin ja laitoin ensimmaista kertaa pihalle ryytimaan.Paljon sielta salaatinaineksia tulikin koko kesan.

Vietimme myos Pesah-juhlaa ja minullakin oli toista reilu 10 paivan loma.
Vietimme muutaman paivan mokkiloman pohjois-Israelissa mieheni suvun kanssa.

                                       T O U K O K U U

Toukokuussa oli jo niin helteista,etta laitoimme pihalle uima-altaan vahan meita vilvoittamaan.

Vierailimme myos jokavuotisella Light-festival'illa Jerusalemin keskustassa ja vanhassa kaupungissa.

                                              K E S A K U U

Siskonpojan Elian Bar Mitzva-juhlaa vietettiin kesakuussa ja saimme tanne myos siskoni,tatini ja tadinmiehen Suomesta juhliin mukaan.

                                     H E I N A K U U

Lampimat illat houkutteli viettamaan aikaa parvekkeella ja pihalla.
Grillattiin ja iltapalat nautittiin aina ulkona.

Juuri ennen kesalomaani mursin jalkani portaissa ja jouduin koko lomani viettamaan jalka kipsissa.
Se ei kuitenkaan estanyt minun Suomilomaani...

                              E L O K U U

Minulla on aina koko elokuu lomaa ja heti loman alettua matkasimme pariksi viikoksi Suomeen sukuloimaan.
Talla kertaa matkaseurana oli myos siskoni kaksi lasta,joten vietimme mukavan loman serkkujen kesken...

Loppukuusta lomailimme Nataniassa.Miehenikin oli jo lomalla,joten olimme koko perhe yhdessa.

                                       
                                                  S Y Y S K U U

Juhlimme paljon odotettuja haita,silla lasteni serkku,mieheni veljentytar meni naimisiin.
Han oli ensimmainen lastenlapsista,joka avioitui,joten haat oli merkittava tapahtuma myos isoaidille.

                                             L O K A K U U

Lokakuu oli juhlia taynna silla vietimme Rosh Hashanaa eli Uutta Vuotta,suurta sovituspaivaa eli Yom Kippuria ja Succottia eli Lehtimajajuhlaa.

Paljon ruokaa,vieraita seka vapaapaivia...

Kavimme mm.etela-Israelissa olevassa Ilmailumuseossa

seka tutustuimme Jerusalemin vanhan kaupungin alla oleviin tunneleihin.

                                          M A R R A S K U U

Viimeiset hetket viela puutarhassa seka

viimeiset passionhedelmat puusta...

                                           J O U L U K U U

Joulukuussa osui samaan aikaan seka Hanukka etta Joulu.
Koko joulukuu oli tosi kylmaa,joten kuuma glogi lammitti ihanasti.
Piparit,tortut seka munkit kuuluvat myos joulukuulle.

Tallainen vuosi 2016 on takana ja nyt katseet uuteen vuoteen 2017.
Muutamia tavoitteita ja lupauksia on uudelle vuodelle.Katsotaan sitten vuoden paasta ,mitka on toteutuneet...
Kaikille oikein hyvaa vuotta 2017!
Rakkautta,onnea,iloa,terveytta,rauhaa ja riemua.........