perjantai 30. maaliskuuta 2012

Suru ja viha





Viime paivien aikana olen tuntenut seka surua etta vihaa.

Aitini kuolemasta tuli eilen kuluneeksi vuosi ja se on nostanut surun tunteet voimakkaammin pintaan.

Vihaa olen tuntenut myos,silla voi olla,etta aitini olisi elossa ilman jonkun ammattitaidottoman laakarin maaraamaa laaketta.

Aidin kuolinsyyn tutkiminen annettiin oikeuslaaketieteelliseen,emmeka oikein ymmartaneet miksi,silla han oli sairaalahoidossa ja kuoli siella usean laakarin lasnaollessa.

Kului paivaa vajaa vuosi kuolemasta,niin saimme vasta lausunnon kuolemansyysta.

Ote lausunnosta kertoo kaiken:"..taman johdosta kuolema luokitellaan hoitotoimenpiteesta aiheutuneeksi..."

Hanelle annettin kahden viikon ajan vaaraa laaketta eika kukaan huomannut mitaan...

Asia on lahetetty Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontaviraston Valviran tutkittavaksi,mutta mita se enaa meita auttaa.

Aitia ei enaa ole.....

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Makuuhuoneen vuoro...




En ole tainnut tanne viela laittaa kovin paljon kuvia meidan nykyisesta asunnosta,joten laitanpa talla kertaa muutaman kuvan makuuhuoneesta..


Eilen illalla innostuimme tyttojen kanssa siivoamaan vaatekaapin ja kylpparin kaapin.
Kerroinkin,etta taalla siivoillaan jo kovasti Pesah-siivouksia ja talla kertaa kavimme makuuhuoneen perusteellisesti lapi.





Meilla on seinan levyinen lattiasta kattoon oleva vaatekaappi,joten kaappitilaa on oikein mukavasti.
Ainut ongelma vain oli,etta kaapista puuttui jostain syysta ovet,enka halunut nahda silmissani vaatepinoja,jotka ei aina ole niin jarjestyksessa...

Ompelin ovien tilalle kolme pellavaverhoa ja ikkunaan viela samasta kankaasta verhot ja on ollut ihan kaytannollinen ratkaisu.





Tanaan jatkamme tyton vaatekaapin kimpussa.

Lapset jaivat eilen kolmen viikon Pesah-lomalle,joten minulla on taalla aikamoinen vilske seitseman lapsen kanssa.

Onneksi mieheni vei heita asken ostoskeskukseen vaateostoksille ja vauvat ovat paivaunilla,joten nyt on ihan hiljaista...

Taytyy jatkaa viela siivouksia....

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Hiekkamyrsky







Tallaisella ilmalla on ihan kiva pysytella vain kotona eika paljon nokkaansa ulos halua pistaa...
Ilma on sakeanaan hiekkaa.Saa taas taman jalkeen suhkutella puutarhakalusteet hiekasta...

Vauvelit nukkuu taas.Ihana,etta sain heidat samalle aamu-uni rytmille,niin on minullakin tovi omaa aikaa.
Synttarikakkupohjat paistuvat jo uunissa ja nyt jarjestan yhden vaatekaapin.

Joten heippa taalta hiekkamyrskysta talla kertaa!!!!

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Ei tule aika pitkaksi...




Ei tosiaan tule aika pitkaksi,kun koko ajan on mielessa ne kymmenen tyota,mitka pitaisi ehtia tehda...

Keskimmainen tyttareni taytti 11 vuotta ja jarjestamme keskiviikkona koko luokalle synttarit kotona.

Onneksi ohjelman han suunnittelee siskojensa kanssa,mutta minun vastuulle jaa tietysti kaikki tarjottava.

Eilen leivoin jo mokkapaloja ja tanaankin piti jotain ehtia leipomaan,mutta mieheni unohti tuoda aamulla kananmunia kaupasta,joten leipominen jai..





Meilla on taalla pian Pesah-juhla ja minullakin ihanasti reilu viikko lomaa toista.
Sita ennen pitaisi kuitenkin ehtia koko talo katosta lattiaan,vahan kuin joulusiivot Suomessa.

Aloitin viime viikolla jarjestelemalla lastenhuoneiden lelukaappeja ja siihen se sitten tyssasikin.En ole ehtinyt jatkaa siivouksia ja tiedan,etta lopuksi tulee kamala kiire.

Nytkin voisi jonkun vaatekaapin kayda lapi,kun vauvelit nukkuvat aamu-uniaan,mutta taalla mina notkun netissa...
En kyllakaan ole ehtinyt paljon taalla netissa olla viime aikoina,joten ihan hyvalla omallatunnolla talla kertaa...





Tana iltana tytoilla on suomikouluopiskelut ja menemme siskoni kanssa silla valin ystavamme luokse kahville.

Kiva piristys tahan arkeen,silla tyotahan aina riittaa eika se lopu koskaan.

Joskus on hyva vain sulkea ovi ja jattaa ne tyot sinne kotiin.....

torstai 15. maaliskuuta 2012

Tostai-illan vasymys




Tama kaapin oveen isketty tiskiratti kuvaa hyvin tamaniltaista olotilaani.
Viikon tyot takana,viikkosiivot tehtyna vasahdin aivan totaalisesti,ettei tahdo silmat pysya enaa auki taalla netissakaan.

Ystaviemme luona on tana iltana pienet juhlat,johon meidatkin oli kutsuttu,mutta en jaksanut lahtea vaan kaskin mieheni edustamaan meita.

No,eikohan taas muutaman tunnin youni auta ja aamulla heraan taas virkeana vapaapaivaan...

Miten muuten selitat ulkomaalaiselle mika on rattivasynyt???

Joten "laila tov" eli hyvaa yota hepreaksi!

torstai 8. maaliskuuta 2012

Purim-juhlintaa





Tanaan ja huomenna taalla vietetaan Purim-juhlaa,joka on eraanlainen karnevaalijuhla,jolloin lapset ja aikuisetkin pukeutuvat naamiaisasuihin.

Olimme tanaan siskoni perheen kanssa heidan lahikaupungissaan Maale Adumimissa katsomassa karnevaalikulkuetta.

Ilma oli mita parhain ja ihmiset karnevaalitunnelmissa!!!





Lapset pukeutuivat jo tiistaina kouluihin ja paivakoteihin naamiaisasuihinsa.
Hila oli tana vuonna Peter Panin keiju ja Natan Batman.





Noa pukeutui leppakertuksi.





Noga halusi olla tana vuonna nukke!

Kylla on suuri lampotilanmuutos,kun viime perjantaina satoi lunta ja tanaan lampotila oli pitkasti yli parikymmenta astetta.

Aamulla nautimme aamupalan ulkona ensimmaista kertaa tana kevaana!
Tasta lammosta taas nauttii pitkan kylman ja sateisen jakson jalkeen!!!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Lunta Jerusalemissa!




Saimme perjantaina vihdoinkin Jerusalemiin lunta neljan vuoden lumettomuuden jalkeen.
Taman talven aikana sita on usein lupailtu,mutta lampotila ei ole sitten laskenutkaan tarpeeksi...





Aamulla viela veimme lapset kouluun ja paivakotiin,silla lunta oli tullut yon aikana vahan,mutta tiet oli viela sulana.
Lunta alkoi sitten pyryttaakin ihan kunnolla ja tytot soittivat jo klo 9,etta paasevat pois koulusta.Heidan luokilleen oli tullut vain noin 4-5 oppilasta
...






En ehtinyt viela kotiin,kun soittivat pojan paivakodista tulla hakemaan lapset pois lumen vuoksi.
Taalla nimittain kaupunki on heti sekaisin,jos vahan sataa lunta.Yleinen liikenne lopettaa ajot ja ihmiset pelkaa,etteivat enaa paase koteihinsa ,kun autot jaa kiinni lumeen.
Tama huvittaa minua vielakin parinkymmenen vuoden taalla asumisen jalkeenkin.






Lapset olivat tietysti aivan innoissaan ja tekivat pienia lumiukkoja siita lumimaarasta,mita ehti sataa.
Muutaman tunnin paasta aurinko jo pilkistikin esiin ja lumi alkoi jo sulaa...





Lahdimme koko perheena ostoskeskukseen ja sekin oli puolityhja ja puolet kaupoista oli kiinni.
No,toisaalta taman ymmartaa,silla onhan lumi taalla Jerusalemissa kuitenkin niin harvinaista.
Kylla sita itsekin tuijotti ihastuneena niita isoja leijailevia lumihiutaleita.Suomessa ei varmaan enaa tassa vaiheessa talvea niita lumihitaleita niin ihastella...