Paljastuksia

Tassa tulee 10 asiaa minusta,joita ette viela tieda!!!!

1.Paivani alkaa aina kahvilla.Ja jatkuu kahvilla.Minulla on aina jaahtynytta kahvia kupissa jossain poydanreunalla,jota ohimennessani juon.

2.Blogini nimi on pieni oliivipuu,mutta inhoan oliivien makua ja hajua.Ne ovat vain kauniita!!!

3.Vanhin tyttareni oli juuri 2,5 vuotias,kun sain kolmannen tyttareni.Keskimmainen oli vuoden ja 3 paivaa eika viela osannut edes kavella.

4.Lahes 7 vuotta sitten kavin lapi lyhyen,mutta rankan jakson,kun vajaa 2v.tyttarellani todettiin aivokasvain.Kasvain oli hyvanlaatuinen ja leikkaus onnistui hyvin.Asia muutti meita ja pani miettimaan,mika todella on tarkeaa...
Taysi 10 takalaiselle sairaanhoidolle.

5.Olen asunut elamani aikana 18 asunnossa.(joista 12 muuttoa Israelissa)

6.Olen kerran ajannut Suomesta autolla Israeliin.Autolla Ateenaan ja 3 pv laivalla Haifaan.

7.Olen miestani 2,5 vuotta vanhempi.
Taitaa olla "sukuvika",silla myos aitini,siskoni ja pari tatiani ovat miehiaan vanhempia.

8.Olen ajannut autoa 10-vuotiaasta asti,joten autokoulu 18-vuotiaana sujui leikiten.

9.Olen asunut Suomen ja Israelin lisaksi 1/2 vuotta Usa:ssa Floridassa.

10.Inhoan hiiria,hamstereita seka kaarmeita,etten voi niita edes koskettaa.

Isan poika

Kolmen tyton jalkeen kuvittelin,etta kaikki pojat leikkivat autoilla ja junilla!!!
Kun otan pojalleni esiin junat,autot ja liikennematot,han niita vahan pyorittelee kasissaan ja sitten alkaa heitteleen niita kuin palloa...

Poikani on osunut palloon jo vuoden vanhasta,heti kun oppi kavelemaan.

Vuoden ja 4kk ikaisesta han katsoo isansa kanssa jalkapallopeleja,maalitilanteessa kaantyy isaansa pain ja huutaa gol!(maali!)

Puistoissa,jos nakee pelattavan jalkapalloa,juoksee keskelle pelia ottamaan pallon.

Mieheni ei ole nain pienena hanta viela mitenkaan perehdyttanyt palloon,mutta poika on tainnut saada jalkapalloinnostuksensa geeneissa.Onhan isa entinen pelaaja ja tanaan valmentaja...

Isan poika!!!

Arkea ja iloisia yllatyksia

Viime paivat olen askarrellut,ommellut,tuunaillut monenlaisia pienia juttuja.Keittion seinalle paasivat hopearuokailuvalineeni esille ja vanhasta henkarista vaantyi tallainen sydan.
Muut vakerrykset ovat viela tyon alla....

Ihana yllatys tanaan,etta hoitovauvani perhe lahti tanaan Eilatiin lomalle ja sain vapaata keskiviikkoon asti.

Taidan lahtea lasten kanssa kaupungille.Pienin tarvitsisi uudet kengat ja vahan syksyvaatteita.Syksy?Tanaan 27 astetta....

Mutta nyt siivoamaan,etta paastaan lahdolle,kun tytot tulevat koulusta!!!!!

Vitriini valkaistui

Oi kuinka olen tyytyvainen saatuani vitriinikaappini maalauksen paatokseen!!!
Vahitellen olohuoneessamme tulee olemaan valkoista ja tumman ruskeaa,mutta muutama huonekalu viela odottaa varia pintaansa.

Yksi asia,jossa olen todella huono on sohvatyynyt ja niiden varit...Aina ihastun kivoihin kankaisiin,mutta jotenkin ne ei sitten sovi yksiin.Toisilla naen tyynyja erivarisiakin keskenaan seka ruutua,raitaa,kukkaa etta palloa ja nayttavat niin kivoilta yhdessa.Tama nainen ei osaa vain yhdistella....

Meilla alkaa huomenna kolmen paivan juhla,juutalaisen kalenterin mukaan uusi vuosi.Juhla-aterialle kokoonnumme koko suvun kesken mieheni veljen perheeseen.

Kolmen viikon sisaan mahtuu viela pari juhlaa,lapsilla 10 pv loma koulusta ja itellakin muutama paiva lomaa,joten tama on sellainen pehmea lasku koulutielle ja tyohon heti kesalomien jalkeen.

Hyvat viikonloput kaikille!!!

Pohdintaa

Eilen olimme mieheni kaverin syntymapaivilla.Paljon hyvaa ruokaa ja seurustelua hyvassa seurassa.
Jalleen kerran huomasin itseni pohtimasta minun"viela niin suomalaisen" ja israelilaisten eroavaisuuksia.
Ilmapiiri oli juhlissa avoin ja vapaa.
Halaukset ja poskisuudelmat mennen tullen(sen olen sentaan oppinut!),kavereiden spontaanit onnittelupuheet seka vaimon pitka,miestaan "vahan liiankin paljon" kehuva puhe.
Alkoholia on poydassa,yleensa lasi riittaa...
Joku laittaa tanssiksi tai laulaa...
Kaikki tama selvinpain,ei ujostella eika arkailla.Eivatka kaikki vieraat tunne toisiaan;on kavereita,sukua,tyokavereita...joten kyseessa ei olleet mitkaan juhlat ystavien kesken.

En itsekaan ole mikaan tuppisuu luenteeltani,mutta naiden israelilaisten rinnalla tunnen itseni joskus aika "hiirulaiseksi"
Onneksi mieheni paluumatkalla sanoi,etta olet se mika olet,eika sinun tarvitse miksikaan muuttua.
Eika han haluaisi julkisesti kuulla tuollaista ylistyspuhetta vaimoltaan,mutta ei kuulemma haittaa vaikka joka paiva kuulla "pieni ylistyspuhe" kahden kesken...
Heh!Laitetaan harkintaan...

Pikkusiskolla

Taalla kaukana "koto-Suomesta" kun asuu,yksi parhaimmista asioista on oma sisko lahella.Joku kysyi joskus meidan tarinaamme,kuinka olemme Israeliin paatyneet ja lyhyesti kerrottuna mina,siskoni ja serkkumme tulimme 3 kuukaudeksi kibutsille vapaaehtoistyohon ja me siskoni kanssa olemme edelleen silla matkalla.

Siskoni muutti viime kuussa Jerusalemista eraaseen 35.000 asukkaan kaupunkiin Kuolleelle Merelle pain eli aika eramaahaan...Etaisyydet eivat taalla pienessa maassa ole pitkat,joten ei meilla ole siltikaan kuin 23 km valillamme...

He vuokrasivat asunnon,jonka parvekkeelta nama kuvat ja alkavat pian rakentaa omaa taloa tassa kuvassa kauempana nakyvaan kylaan.

Aina kun ajan Jerusalemista talle Kuolleen Meren tielle ajattelen,etta missa mina oikein asun.Yhtakkia nakyy lampaita ja vuohia paimenineen,hevosia,aaseja,kameleita ja beduiinitelttoja.Kuin olisin yhtakkia ulkomailla!!!No ehka naihin nakymiin nyt tottuu,kun tulee kaytya siskolla kylassa...

Tama Kuolleen Meren seutu on maapallon matalin luonnonmuovaama paikka.Se on 408 m Valimeren pinnan alapuolella.Siella on aina myos kuumempi,noin 10 astetta lampimampaa mita Jerusalemissa.

Kuollut Meri sinallaan on kokemisen arvoinen paikka.Vesi on niin suolaista,etta uimataidottomatkin pysyvat pinnalla.Vedessa ei voi uida vaan kellutaan veden pinnalla selallaan.Selallaan siksi,etta pitaa todella varoa,ettei suolavetta mene silmiin.Pieni tippakin kirvelee ihan mielettomasti.

Kuolleen Meren mutakin on tunnetusti hyvaa iholle ja sita ihmiset hierovat kehoonsa,ettei jaa kuin silmat nakyviin.Huomaampa,ettei minulla ole sellaisiakaan kuvia.Mutakuvat taitavat olla siella kibutsiaikaisissa albumeissa...

Pyykkia ja synttareita

Pyykinpesua riittaa kuuden ihmisen perheessa ihan tarpeeksi.Ongelmana ei ole se pesu,kun kone pesee,mutta se viikkaus ja silitys.Molemmista tykkaan,mutta kun vain olisi riittavasti aikaa.

Saan kolmekin koneellista vaatetta ripustettua seka sisalle etta ulos,mutta sitten se puhtaiden ,kuivien vaatteitten kasa tahtoo lojua luvattoman kauan meidan sangylla.Joskus illalla joutuu vetaista ne paivapeiton sisaan ja aamulla nostaa ne taas sangylle ....

Talla viikolla vietimme esikoisemme 10-vuotissynttareita.Kylla aika menee nopeaa...Tuntuu,ettei siita voi niin kauan olla,kun yhdessa siskoni ja kalyni kanssa jannasimme kuka synnyttaa ensimmaisena.Meilla kolmella oli ihan sama laskettuaika.

Siskoni tytto on Noaa 27 tuntia vanhempi ja kalyni poika 7 tuntia nuorempi.

Isosisko ja pikkuveli!

Serkkuni kuvanveistaja

Suvussani on taiteilijoita,mm.graafikkoja ja kuvanveistajia seka muusikkoja.

Minussa ne geenit ovat kylla hypanneet yli,en osaa piirtaa ja pianoakin yritin opetella soittamaan aikoinaan monta vuotta,mutta aika vahaisin tuloksin.Mita nyt omaksi iloksi joskus soittelen...

Kesalla vierailin kuvanveistajaserkkuni Kaijan ateljeessa

ja ihmettelin miten savimoykysta muotoutuu tuttuja kasvoja

ja puun sisalta loytyy nama ihmiset.

Voi kun osaisi itsekin tehda kasilla jotain hienoa,mutta se tahtoo olla aina sellaista napertelya.Ja paljon ideoitakin vain poimii taalta blogimaailmasta.

Mutta nainhan se on,etta jokainen tekee sita mita osaa ja kykenee.Tarkeinta on,etta osaamme nauttia napertelyistamme.

Mita yhteista?

Koittakaapa arvata mita yhteista on talla autolla ja minulla????
No,tama on isani auto,jolla han lahti hakemaan vaimoaan ja vastasyntynytta tyttoaan eli minua laitokselta.
En tieda mika taman auton tarina on ja miten se on kulkeutunut isalle takaisin,mutta aika vahvat yhteydet minulla ja autolla on,vai mita?

Nyt heraa kuitenkin kysymys,olenkohan minakin siis jo antiikkia???

Synttareita vietin Suomen lomalla ja mittarissa alkaa olla jo aika korkea lukema.Mutta onneksi ei viela tunnu vanhalta,varmaankin pienet lapset pitavat vireana.

Sain Suomessa hierontalahjakortin lahjaksi ja oli ihanaa!

Aivan liian harvoin tulee kaytya hieronnassa,tekisi hyvaa kipeytyneille hartioille vaikka joka kuukausi.

Tanaan mieheni osti lahjaksi pari haluamaani hajuvesipulloa.

Nautimme myos rauhallisesta aamupalasta kahvilassa.Nama perjantaiaamun aamupalat ovat meidan viikon yhteinen hetki.Olemme vapaalla ja lapset koulussa,joten on aikaa toisillemmekin.(tai onhan meidan mukana 1,5-vuotiaamme!!!)

Iltaisin tulee lahdettya ulos aivan liian harvoin,joten hyva etta on perjantaiaamut!!!

Nama antiikki autot olen kuvannut isani toisessa museossa;hajottamomuseossa.

Isallani oli aikoinaan autohajottamo ja kaikki autot jai alueelle,kun han vaihtoi alaa.Nyt siella on edelleen sailytetty vanhimmat ja harvinaisemmat autot,kaikkiaan noin 300.

Alan harrastajat ovat kehuneet aluetta ainutlaatuiseksi.He,jotka naiden vanhojen autojen paalle ymmartavat.

Ja kyllahan se nain naisen silmaankin nayttaa aika nostalgiselta.

Varsinkin tuo ensimmaisen kuvan Morris Mini(menikohan nimi oikein?)

Siivousvimma

Joskus se iskee paalle,merkillinen siivousvimma ja panee tutkimaan joka nurkan jarjestelmallisesti.Voi sita ihanuutta,kun saa muutaman kassillisen roinaa heitettya pois.
Meilla on tietokonenurkka paikka,jonne tyonnetaan tavarat,jotka haluaa saada pois silmista.Siita aloitin ja sielta loytyi monia unohtuneita tavaroita.
Kirjahyllyn jarjestin ja heitin pois rikkinaiset kirjat(ei kuitenkaan mitaan suomalaisia),lasten kenkahyllyn kavin lapi,pienet pois,muut pesuun.Miten meidan lapsilla onkin niin paljon kenkia???
Eilen sain siivottua askartelukaappini.Se oli niin taynna,ettei sielta loytanyt enaa mitaan...

Viela on monta nurkkaa ja kaappia kaymatta lapi,mutta aloitettu on.
Toisinaan harmittaa,kun hyvaakin tavaraa joutuu heittaa pois,silla taalla kirpputoritoimintaa ei ole kuten Suomessa.Mutta yleensa poisheitetyt tavarat haipyvat roskisten lahelta,kun joku,joka ne tarvitsee on ne loytanyt....

Huonekaluja mokille

Meita on jo niin paljon,etta jos samaa aikaa olemme Suomessa lomalla,emme sovi enaa yhteen taloon.Joten herasi haave siirtaa vanhempieni pihapiiriin heilla turhana varastona oleva kaksihuoneinen hirsimokki ja saada siihen lisaa nukkumatilaa.

Mokista laitan ennen ja jalkeen kuvan ensi kesana.Teilta voisi usko loppua,jos nakisitte nykyisen olotilan.Kun kysyin mieheltani nakeeko han taman mokin ihastuttavan vaaleana sisustettuina ihanin vanhoin huonekalun ja minut terassin kesakeittiossa kokkailemassa,vastaus oli ei....

No,onneksi minulla on kyky nahda kaiken roinan taakse ja kuvitella hieno lopputulos.

Naissa kuvissa on vain pieni osa niista aarteista mita varastoista loytyy.

Tassakin on kolme penkkisohvaa paallekkain ja kelpuutan ehka tuon keskimmaisen mokkiin.

Ja kun Israelista ollaan taytyyhan sinne johonkin nurkkaan tallainen laatikko paasta.

Taalla en koskaan ole tallaista ihanuutta nahnyt ja sitten se loytyy omalta isalta.

Arkkuja ,kaappeja,pulpetteja,sankyja,ikkunanpokia,ovia,poytia,matkalaukkuja,tuoleja,penkkeja,
ompelukoneenjalkoja,kappoja,lyhtyja,lamppuja,astioita,lapioita,haravia....

kaikkea maan ja taivaan valilla loytyy.

Arvaatte,etta olin haltioissani kuljeskellessani siella kaiken taman tavaran keskella.

Parhaimmat hetket oli aamulla aikaisin toisten viela nukkuessa,mina yopaidassani varpaat kostuen aamukasteesta.

Sellaisista aamuista jaa ne mukavimmat muistot.