sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Luontoretkella


Perjantai-iltapaivisin meilla on tapana kokoontua mieheni aidin luokse syomaan.Anoppi tykkaa kokata ja lapset ja lapsenlapset tykkaavat,ettei sapattia tule ilman saftan ruokia.
Toisinaan kyllakin vaadimme hanta pitamaan vapaan perjantain,silla vaikka kokkaaminen sujuukin hanelta nopeaan ja rutiinilla,kyse ei ole mistaan pienesta ateriasta vaan esilla on 4-5 erilaista ruokaa seka lisaksi paljon salaatteja...

Kauniin kevatpaivan kunniaksi suuntasimme Jerusalemin metsaan retkelle ja otimme sinne evaat mukaan.



Itse olen elanyt lapsuuteni "metsassa",jossa tuli leikittya monet kivat leikit.
Kaupungissa kasvaneilla lapsiltani puuttuu tama spontaani metsassa oleskelu ja nama luontoretket antavatkin heille jotain uutta ja mielenkiintoista tekemista.Varsinkin kaikkein pienimmille serkuksille...
Nytkin tekivat majaa,kokosivat nuotiota ja leikkivat mukavia leikkeja,mita kolmelle 8-vuotiaalle vain tulee mieleen...



Kevat on mielestani kaikkein ihaninta aikaa.
Vahan viileamman jakson jalkeen sita nauttii aivan erityisesti lampimista ja aurinkoisista paivista.
Ei ole viela liian kuuma eika ole viela kyllastynyt siihen ainaiseen kuumuuteen.

Luontokin viherioi eika ole viela auringon polttamaa ruskeaa.
Ajatukset alkaa vahitellen herailla kukkien istutuksiin,kukkapenkin perkkaukseen ja parvekkeen ja pihan uudelleen suunnitteluun.



Nain kevaalla huomaan monesti auringon lampimasti paistaessa tavallisia kotiaskareita tehdessani ajattelevani kuinka onnekas olenkaan saadessani asua tassa ihanassa maassa.
Ilmasto vaikuttaa kieltamatta aika paljon mieleen ja aurinko saa kaiken nayttamaan niin upealta.
Hyva,etta taalla on talvikin,mutta ihanaa,etta se on niin lyhyt.Kesa saisi ehka olla vahan viileampi...



Usein kuulen Suomessa kysymyksen,jos minulla on ikava Suomeen.Ja joku surkuttelee,etta kun taas joudutte sinne lahtea takaisin...
Olisi kauheaa,jos en taalla viihtyisi ja jatkuva koti-ikava vaivaisi.Onneksi tunnen taman maan jo kotimaakseni,viihdyn taalla tosi hyvin enka kaipaa asuvani Suomessa.Tosin kaipaan joitakin asioita sielta ja tietenkin perhettani,mutta tama on maani ja taalla on oma perheeni...


Uusia suunnitelmia sain taas,kun istuskelin yhden vauvan kanssa tuolla pihakeinussa muiden viela nukkuessa.
Taidan talla viikolla kayda ostamassa vahan valkoista maalia,kunnostella muutamaa huonekalua ja sisustella parveketta vahan uusiksi.

Aurinkoista viikkoa kaikille!

4 kommenttia:

  1. Ihana ilma jatkuu tanaankin.Istun Roladin kahvilassa kahvilla vapaapaivanani.Auto on huollossa joten on aikaa kuljeskella.Ihana retki ollut teilla.Nautitaan viela naista kevatpaivista ja vihreydesta jota ei taas kauan kesta.

    VastaaPoista
  2. Voi mä en kestä, mantelipuut kukkii! Tuli niin mieleen vanhoja muistoja retkiltä Jerusalemin metsään...
    Mekin oltiin Arjan kanssa eilen retkellä, mutta maisemat oli vähän toiset. Täällä on satanut lunta taas monta päivää ja koko maisema oli huikea, puut valkoisena ja ihana kevätaurinko paistoi koko päivän.
    Mää en halua nyt ajatella teidän ihanaa kevättä ja punavuokkorinteitä...

    VastaaPoista
  3. Kyllä täälläkin on nyt kaunista: aurinko paistaa ja hanget hohtavat valkoisina ja suorastaan häikäisevinä.
    Aamulla olimme koko perhe lähes 20km hiihtoretkellä, harmi, että silloin ei vielä paistanut.
    Jos minulta kysytään lempivuodenaikaa, on vastaukseni ehdottomasti KEVÄT: kuten sanoit, luonto herää, kaikki on kauniin vihreää ja edessä on toivo lämpimästä kesästä.
    Ihanaa kevättä teille, meillä on alkava vko hiihtoloma ja silloinhan hiihdellään joka päivä.
    -Ulla

    VastaaPoista
  4. Täällä saa vielä odotella kevään kukkia. Mutta kaunis auringonpaiste hangilla ei ole myöskään paha. Tänään kaivoin arskat jo esiin, sen verran kirkasta oli kaiken sen pimeän jälkeen:).

    VastaaPoista