Lenkkipolulla

Viime viikolla sain lahdettya lasten kanssa yhdessa pienelle lenkille iltapaivalla heti toitten jalkeen.
Ajoimme muutaman kilometrin paahan meilta eraan puiston reunalle,josta lahtee lenkkeilyreitti Gan Sacker-puistoon.

Reitin varrelle jaa vanha luostari,Holy Cross,jonka upeita seinia aina ihailen ja mietin minkalaista elamaa tuonkin rakennuksen sisalla eletaan.

Luostari nayttaa aina niin suljetulta,mutta muutama auto oli kuitenkin pihassa ja tulomatkalla hamarassa ylaikkunasta loisti valo....

Pitaisi ottaa talla viikolla uusiksi samanlainen lenkkeilypaiva,yrittaa pysya vahan paremmin tyttojen juoksuvauhdissa ja jattaa pojan potkulauta kotiin,silla nyt se vahan hairitsi ja hidasti lenkkeilya...

Mantelipuu jo kukkii,mutta muuten on viela niin talvisen nakoista.Alkutalven lumi oli tehnyt paljon tuhoja puiston puustolle ja paljon puita oli jouduttu karsia ja katkoa.

 
Sacker-puistossa on paljon kuntolaitteita,joissa on lenkkeilyn jalkeen kiva vahan verrytella.
Ennen paluumatkaa poika sai vahan kiipeilla leikkitelineissa.

Nain kaikille loytyi jotain lenkkipolultamme!

Huomenna alkaa taas uusi tyoviikko.
Onneksi viikonloppuna sai levata tarpeeksi ja uusin voimin viikkoon.

Meilla olikin anoppi sapatin vieraana,joten vahan erilainen viikonloppu.
Onneksi minulla on anopin kanssa erittain valittomat valit,enka saikahda yhtaan vaikka mieheni voi yllattaen pyytaa hanta meille ja han sitten lupaakin tulla.Kuten eilen tapahtui...

Uskon,etta hanellekin oli vahan elavampi viikonloppu,silla hanella on ollut aika vaika tottua hiljaisuuteen ja yksinaisyyteen nyt kun appeni on sairaalassa.

Muistaakseni viimeisessa Kotivinkki-lehdessa oli kyselya,mita mielta ihmiset ovat yllatysvieraista ja aika paljon oli positiivisia nakemyksia.Yksi negatiivinen kuitenkin hyppasi silmilleni,jossa joku kirjoitti,etta aitinsa oli aikoinaan kova vierailemaan yllattaen,mutta kymmenen vuoden opetus on mennyt perille ja nyt han osaa jo sopia tapaamisesta etukateen.
Minua jotenkin jarkyttaa tallainen kylma suhtautuminen niinkin laheiseen ihmiseen kuin aitiin.En tietenkaan tunne taustoja ja heidan valejaan,mutta etta kymmenen vuotta tytar opettaa aitiaan "kayttaytymaan."

Ne yllatysvierailuthan ovat niita parhaita,varsinkin tanne kauaksi!!!

Ja parin viikon paasta saamme pitaa isaani vieraana!!!Talla kertaa ei kuitenkaan yllattaen saavu,vaan saan olla kentalla vastassa...