torstai 24. maaliskuuta 2016
Eka kertaa luistimilla
Ollaan oltu koko perhe tanaan Purim-vapaalla ja kaytiin aamupaivalla Cinema City-keskuksessa tekojaalla luistelemassa.
Tai lapset luisteli ja me mieheni kanssa katselimme ja kuvasimme.
Ensimmaista kertaa lapset laittoivat luistimet jalkaan ja ihmeen hyvin se sujui ensikertalaiselle.Muutamaa kaatumista lukuunottamatta pysyivat pystyssa ilman tukea.
Kuten tasta kuvasta nakyy toiset kiersivat jaata laidasta tukea ottaen,mutta Noalla oli jo "luistelijat elkeet"...
Natanille oli kaikkein vaikeinta ja han ottikin pingviinin tuekseen.Tassa kuvassa luistelua takana jo puolisen tuntia ja on jo kuuma ja hiki.
Niin kovaa oli harjoittelu,etta saavuttuamme kotiin han meni suoraan sohvalle maate ja nukahti siihen...
Huomenna vietamme Purimia taalla Jerusalemissa.Ihanaa,etta minullakin on ylimaarainen vapaapaiva ja nain pitka viikonloppu.
Huomenna laitan vahan kuvia naamiaisasuista...
Hyvaa Purimia ja Paasiaista kaikille!
keskiviikko 9. maaliskuuta 2016
Kevaan merkkeja pihalla
Parvekkeeltamme on nakyma,jota ei ihan jokaisella jerusalemilaisella ole,nimittain "jarvimaisema".
No,pieni lammikkohan tama on keskella Jerusalemia olevalla luonnonsuojelualueella,jossa kayskentelee bambeja vapaana.
Merenrannalla kasvaneelle vesi on aina tarkea ja tykkaan tasta pienesta lammesta silmieni edessa.
Juudaksen puut ovat talla hetkella taydessa kukassaan.
Kadulla olevat puut alkavat olla "hiirenkorvalla".
Kevaisin aina ihailen lehtien puhkeamista.Lienee peruja Suomen kevaasta,silla kun mainitsen siita miehelleni ja lapsilleni,eivat ole huomanneetkaan.
Ehka viime aikoina ovat alkaneet huomioida,kun aina jaksan siita muistuttaa...
Talla viikolla olen ollut ahkerana,silla olen siistinyt vahan pihaa,muutellut huonekalujen paikkoja,maalannut ja kunnostanut...
Parina iltana olen siivonnut vaatekaappiani ja raivasin sinne tilaa parin jatesakillisen verran.Kaikki kayttamattomat,vanhat vaatteet,verhot ja liinat lahti kiertoon.Ihanan puhdistava tunne...
Viinirypale
Eilen illalla poikani,8v,halusi auttaa ja jarjestimme kenkalaatikot,kesakengat esiin ja talvikengat sailoon.Viela viimeistellessani huonetta poikani haipyi jonnekin ja palasi aikain takaa ehdottamaan jos syotais iltapalaa.Kysyin,jos han haluaisi valmistaa jotain ja han vekkuli ilme kasvoilla sanoi,etta kaikki on jo valmiina.
Juustoja ja vihanneksia pilkottuna ja astiat katettu poytaan.
On minulla ihanan omatoiminen poika!
Maanantaina ajelin heti toitten jalkeen Tel Aviviin,kerran kuukaudessa avoinna olevaan Suomi-kirjastoon.
Piti palauttaa muutama lukemani kirja ja mukaan sain taas ison pinon luettavaa.
Siellakin oltiin ihan kevattunnelmissa,silla joku oli tuonnut ropposen mammia ja sita sai jokainen maistaa.Olipa viime mamminsyonnista kulunut aikaa,mutta ihan samalta se maistui...
Oli kiva tavata taas muita taalla asuvia suomalaisia ja tutustua uusiinkin.
Harmi,ettei meilla jerusalemilaisilla ole mitaan vastaavaa,silla tiedan taallakin asuvan monia suomalaisia.
No,onnekseni Tel Aviviin ajaa noin tunnissa ja nautin valilla ajamisesta ulkopuolelle kaupungin.
Tama monta vuotta kadulta loytamani penkki sai valkoisen varin pintaansa.
Nyt hohtaa niin kovin valkoisena,mutta kyllapa se taas kuluu tuolla ulkona auringon paahteessa tai vesisateessa.
Kesakukkia pitaa pian kayda ostamassa,mutta taytyy viela vahan aikaa malttaa.Ensi viikoksi luvattiin taas sateita,joten ei viela kannata parveketta ihan valmiiksi sisustaa...
Tanaan keskimmainen tyttareni tayttaa 15 vuotta.Miten nopeasti vuodet ovat kuluneetkaan...
Onnea rakas Noga-tyttareni!!!
sunnuntai 28. helmikuuta 2016
Luontoretkella
Perjantai-iltapaivisin meilla on tapana kokoontua mieheni aidin luokse syomaan.Anoppi tykkaa kokata ja lapset ja lapsenlapset tykkaavat,ettei sapattia tule ilman saftan ruokia.
Toisinaan kyllakin vaadimme hanta pitamaan vapaan perjantain,silla vaikka kokkaaminen sujuukin hanelta nopeaan ja rutiinilla,kyse ei ole mistaan pienesta ateriasta vaan esilla on 4-5 erilaista ruokaa seka lisaksi paljon salaatteja...
Kauniin kevatpaivan kunniaksi suuntasimme Jerusalemin metsaan retkelle ja otimme sinne evaat mukaan.
Itse olen elanyt lapsuuteni "metsassa",jossa tuli leikittya monet kivat leikit.
Kaupungissa kasvaneilla lapsiltani puuttuu tama spontaani metsassa oleskelu ja nama luontoretket antavatkin heille jotain uutta ja mielenkiintoista tekemista.Varsinkin kaikkein pienimmille serkuksille...
Nytkin tekivat majaa,kokosivat nuotiota ja leikkivat mukavia leikkeja,mita kolmelle 8-vuotiaalle vain tulee mieleen...
Kevat on mielestani kaikkein ihaninta aikaa.
Vahan viileamman jakson jalkeen sita nauttii aivan erityisesti lampimista ja aurinkoisista paivista.
Ei ole viela liian kuuma eika ole viela kyllastynyt siihen ainaiseen kuumuuteen.
Luontokin viherioi eika ole viela auringon polttamaa ruskeaa.
Ajatukset alkaa vahitellen herailla kukkien istutuksiin,kukkapenkin perkkaukseen ja parvekkeen ja pihan uudelleen suunnitteluun.
Nain kevaalla huomaan monesti auringon lampimasti paistaessa tavallisia kotiaskareita tehdessani ajattelevani kuinka onnekas olenkaan saadessani asua tassa ihanassa maassa.
Ilmasto vaikuttaa kieltamatta aika paljon mieleen ja aurinko saa kaiken nayttamaan niin upealta.
Hyva,etta taalla on talvikin,mutta ihanaa,etta se on niin lyhyt.Kesa saisi ehka olla vahan viileampi...
Usein kuulen Suomessa kysymyksen,jos minulla on ikava Suomeen.Ja joku surkuttelee,etta kun taas joudutte sinne lahtea takaisin...
Olisi kauheaa,jos en taalla viihtyisi ja jatkuva koti-ikava vaivaisi.Onneksi tunnen taman maan jo kotimaakseni,viihdyn taalla tosi hyvin enka kaipaa asuvani Suomessa.Tosin kaipaan joitakin asioita sielta ja tietenkin perhettani,mutta tama on maani ja taalla on oma perheeni...
Uusia suunnitelmia sain taas,kun istuskelin yhden vauvan kanssa tuolla pihakeinussa muiden viela nukkuessa.
Taidan talla viikolla kayda ostamassa vahan valkoista maalia,kunnostella muutamaa huonekalua ja sisustella parveketta vahan uusiksi.
Aurinkoista viikkoa kaikille!
torstai 18. helmikuuta 2016
Uusi look
Lampimien ilmojen ja kevaisen tunnelman inspiroimana poikkesin puutarhamyymalaan ja ostin jo kevaan ensimmaiset kukat.
Kokosinkin seka oikeat etta tekokukat olohuoneessa olevaan rautahyllyyn.
Alhaalla olevan kukan paikka on kyllakin parvekkeella,mutta oli niin kirkas auringonpaiste,ettei siella saanut otettua hyvaa kuvaa.
Valkoisen kukkapoydan loysin vahan aikaa sitten kadulta.Se sai valkoista maalia ruosteisen raudan paalle.
On taalla uutta lookkia vahan muuallakin,silla kavin eilen kampaajalla ja on nyt niin uudistunut olo...
En tieda minkalainen kasitys kaikilla on taalta Israelista tulevien uutisten vuoksi juutalaisten ja arabien valeista....
Ihan olemme yhdessa tekemisissa tyopaikoilla,sairaaloissa,kaupoissa,mm.fysioterapeuttini on nuorimies(arabimuslimi) ja myos kampaajani.
Eilen siis iltapaivalla ajoin kampaamooni,joka on loistava paikka,etta sinne voi menna ilman ajanvarausta ja siten myos yht'akkisesta paahanpistosta
Siella meita sitten istui 10 naista.Jonkun hiuksia varjataan,toisen foonataan,kolmannen suoristetaan,yksi odottaa hiulisaketta,jota on lahetty hakemaan mopolla jostain...
Hiustenpesija Ahmadin pesun ja paahieronnan jalkeen joku nuori nainen ottaa vapaan hiustenkuivaajan ja alkaa itse kuivatella hiuksiaan.
Nuori vaaleaksi varjatty blondi palaa viela ovelta takaisin ja pyytaa viela antaa talle kampaaja-omistaja Robertille suukon.
Kaikki ovat tuttuja kaikkien tyontekijoiden kanssa.Naisia tulee ja menee.Tuoleilla vaihtuu naiset nopeaa tahtia.
Tyontekijat ovat kaikki arabeja ja kaikki asiakkaat juutalaisia.Kaikki yhdessa israelilaisia...
Itse odottelin hiukset pestyna pyyhe paassa noin 10 minuuttia ja paasin Robertin kasittelyyn.
Itse esitin samaa mallia,joka minulla oli viimeksikin.Viime leikkauksesta oli jo puolisen vuotta.
Robert esitti jotain uutta ja lyhyempaa ja suostuin.
Nyt minulla on sitten aivan uusi look!
Ihan kiva,kunhan tahan taas tottuu.
Mutta katsotaan sitten illalla ensimmaisen pesun jalkeen,miten ne hiukset sitten asettuu.
Hinta on tassa paikassa noin puolet normaalista leikkuusta.Maksoin n.23 euroa ja tippeja 4,5 euroa.
Paljonko te maksatte kampaajakaynnistanne?
maanantai 8. helmikuuta 2016
Baruch Hashem-Ylistys Jumalalle
Milta kuulostaisi,jos tutulta Prisman kassalta kysyisit kuulumisia ja han vastaisi;"ylistys Jumalalle,kaikki on hyvin".
Kuuntelin yhtena paivana ylakerran asunnon teinipojan puhelinkeskustelua(puhui lahella ikkunaa,joten kuului kaikki meille).
Han puhui kaverinsa kanssa.Puheen sekaan tuli muutama kirosana,mutta myos lauseita Jumalan avulla,Ylistys Jumalalle ja puhelun loppuun rakastan sinua.
Tama teini ei siis ole mikaan uskovainen eika uskonnollinen...
Jain miettimaan miten erilaisesti suomen kielella ja suomalaiset puhuvat.Pidettaisiin varmaan vahan hulluna tai hihhuliuskovaisena,jos yleisessa puheessa kayttaisi lauseita "Jumala on suuri","Jumalan avulla" tai "Kiitos Jumalalle".
Taalla tallainen on hyvin yleista tavallisen kansan keskuudessa eika ainoastaan uskonnollisten puheissa.
Paaministeri tai presidentti kayttaa puheessaan tallaisia sanontoja eika siita nouse haly,kuten Suomen Presidentin Uuden Vuoden puheesta,kun presidentti lopuksi toivotti Jumalan siunausta.
Talla viikolla eras fb ystavani kirjoitti juuri tasta,kuinka bussin kyljessa lukee"Kuule Israel,Herra Jumalamme,Herra on yksi".Tama on yksi tarkeimmista juutalaisista rukouksista.
Jospa Helsingin Liikennelaitos laittaisi bussin kylkeen "Isa meidan joka olet taivaassa..."
Toinen asia,joka eroaa suomen kielessa on kiittelyt,siunaukset ja onnentoivotukset.Hebrean kielella nama toivotukset ovat runsaat ja monisanaiset.Yrittaessani naita kaantaa jotenkin suomeksi,se jaa jotenkin latteaksi.
Juontuuko se sielta kasvatuksesta,ettei saa kehua,kun sitten ylpistyy.Emme sitten ole koskaan oppineet kayttamaan "ylisanoja".
Vuosien myota olen oppinut kehumaan ja kiittelemaan,mutta en vielakaan ole kovin innokas naita ylistyslauseita kayttamaan.
Huomasin taman,kun olin kerran pankissa ja virkailija aivasti.Tahan kuuluu aina sanoa "terveydeksi".En kuitenkaan sanonut mitaan,mutta virkailija vastasi automaattisesti "kiitos"
Nauratti...
Tallaista talla kertaa...
Voitin tallaisen kauniin seinakalenterin Fridalta Koti kaupungin laidalla-blogista.
Kuvat tasta kalenterista...
torstai 28. tammikuuta 2016
Herra Pakkanen vierailulla
En tieda miten kay nyt parvekekukkien,kun koko viikon on ollut pakkasta oisin ja tana aamuna vesikin oli jaatynyt.
Jerusalemiin lupailtiin aika suurella todennakoisyydella lunta,mutta suureksi pettymykseksemme emme sita sitten saanetkaan.
Eilenkin kylla viela sateli rantaa ja rakeita,mutta lumipeitetta emme saaneet.
Huurre ja jaa tekevat kasveista niin erilaisia ja kauniita.Aamulla aikaisin laitoin lamminta paalle ja painuin kahvin ja kameran kanssa parvekkeelle ihastelemaan tata jaisen eksoottista nakymaa...
Koko viikko onkin kulunut lahes sisatiloissa,silla lenkillekkaan en ole tarjennut lahtea eika ostoksillakaan ole tarvinnut kayda,kun paatin nain vuoden alkuun pitaa pienta ostoslakkoa...
Tanaan kylla tuntuu olo jo niin ahdistuneelta,etta on paastava taalta kotoa jonnekin.Ehkapa kaymme vaikka pizzalla,kun emme viela ole juhlistaneet poikani 8-v.synttareita "ulkona".
Synttareita vietettiin kylla viime viikolla lahisuvun kesken.Eipa sita tule paljon kokoonnuttua koko suvun kesken,joten synttarit on aina eras mahdollisuus.
Itsellani on ainakin muistoissa omat syntymapaivat lapsena serkkujen ja muiden sukulaisten kesken.Kivat muistot!
Tallaisena kylmana paivana on ihana jaada kotiin ja toiset tuovat tyon luokseni.
Miinuksena on kyllakin se,etta olen aina kotona ja kaipaan myos toista aikuista,jonka kanssa jutella.Itsekseni taalla hopottelen ja vauvojen kanssa vain lepertelen...
Naapurin parvekelasit huurussa....
Minun piti kirjoittaa aivan toisesta asiasta,mutta Herra Pakkanen muutti nyt suunnitelmia.
Niista sitten tulevassa postauksessa.
Kirpeita pakkaspaivia kaikille!
Tai meidan pakkaset taisi olla nyt tassa.Huomenna jo lampimampaa...
perjantai 8. tammikuuta 2016
Sehan on pukeutumiskysymys
Viesteja on saatu tannekin Suomen paukkupakkasista.Meillakin tanaan tuulee ja myrskyaa ja on meidan mittapuun mukaan "kylmaa".
Viikko sitten odotettu lumisade ei sitten saapunut meille.Poikani oli lievasti sanoen pettynyt,mutta tokeni siita sitten nopeasti...
Eilen lukiessani fb:ta joku kaverin kaveri kertoi heilla olevan -30,6.Onnekseen hanella on vapaapaiva ja viettaa mukavaa aikaa leivinuunin lammossa.Lapset lahtivat kavellen kouluun...
Siis mita?Kavellen kouluun tuollaisessa pakkasessa!No,ehka koulu on lahella eika hanella ole mahdollisuutta heita kuljettaa...
Ihmettelin sita hanelle ja han vastasi,etta koulumatkaa on 1.6 km ja tassahan on kysymys vain oikeanlaisesta pukeutumisesta.Han ei raaski(!) kayttaa autoa,jos ei ole pakko.Olen kylla mielta,etta saastaisi lapsiaan eika autoaan.Vahan tuntuu,etta on sydankin jaatynyt hirmupakkasissa...
Kylla mina tiedan mita on kavella 1.7km koulumatkat talvipakkasessa,mutta kylla meidat noin kovilla pakkasilla kuljetettiin kouluun autolla.Kiitos ymmartavaisten ihanien vanhempien!
Jain miettimaan,etta olenko jotenkin pudonnut kelkasta.
Onko se kovin yleista,etta lapset laitetaan kavelemaan tuollaiset matkat tulipalopakkasessa vaikka olisi mahdollisuus heidat heittaa sinne autolla...
Olenko unohtanut jotain?Onko nama vuodet poissa Suomesta muuttaneet minua niin,etta kauhistelen jotain normaaleja Suomen talven asioita?
Tama kuva parvekkeelta viikko sitten kovan raekuuron jalkeen.Saatiin sentaan vahaksi aikaa maa valkeaksi!
Muistakaahan kaikki,etta kylmalla ilmalla parjaa aina,silla kyseessahan on vain oikea pukeutuminen!Helteella on vaikeampaa,kun ei enaa voi edes vaatteita vahentaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






































