No,tama on isani auto,jolla han lahti hakemaan vaimoaan ja vastasyntynytta tyttoaan eli minua laitokselta.
En tieda mika taman auton tarina on ja miten se on kulkeutunut isalle takaisin,mutta aika vahvat yhteydet minulla ja autolla on,vai mita?
Nyt heraa kuitenkin kysymys,olenkohan minakin siis jo antiikkia???
Synttareita vietin Suomen lomalla ja mittarissa alkaa olla jo aika korkea lukema.Mutta onneksi ei viela tunnu vanhalta,varmaankin pienet lapset pitavat vireana.
Aivan liian harvoin tulee kaytya hieronnassa,tekisi hyvaa kipeytyneille hartioille vaikka joka kuukausi.
Nautimme myos rauhallisesta aamupalasta kahvilassa.Nama perjantaiaamun aamupalat ovat meidan viikon yhteinen hetki.Olemme vapaalla ja lapset koulussa,joten on aikaa toisillemmekin.(tai onhan meidan mukana 1,5-vuotiaamme!!!)
Iltaisin tulee lahdettya ulos aivan liian harvoin,joten hyva etta on perjantaiaamut!!!
Isallani oli aikoinaan autohajottamo ja kaikki autot jai alueelle,kun han vaihtoi alaa.Nyt siella on edelleen sailytetty vanhimmat ja harvinaisemmat autot,kaikkiaan noin 300.
Alan harrastajat ovat kehuneet aluetta ainutlaatuiseksi.He,jotka naiden vanhojen autojen paalle ymmartavat.
Varsinkin tuo ensimmaisen kuvan Morris Mini(menikohan nimi oikein?)
Nostalgisia autoja ja ihana perjantai-perinne!
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Jo on autoa rivissä, oikein aistii vanhan tunnelman. Monta tarinaa on autovanhuksilla ja ihan mahtavaa, että isäsi on saanut omansa takaisin!
VastaaPoistaIhanat perjantaitreffit! :)
Myöhästyneet onnittelut syntymäpäivän johdosta!
Autoista en mitään ymmärrä, mutta hienoilta näyttävät vanhukset. Onnittelut minunkin puolesta syntymäpäiväsi johdosta!
VastaaPoistaOikea autojen aarreaitta. Kelpais varmaan monelle nuo kaunottaret. Noissa sitä on jotain...
VastaaPoistaKiva tarina autosta, jolla sinut on haettu kotiin... nostalgista <3
hei
VastaaPoistatäälläpäs näyttää kivalta. upeita astioita ja vanhoja tavaroita
Hei, piipahdin vastavierailulle blogiisi.
VastaaPoistaKiva postaus - IHANIA autoja! Ei ole varmaan ollut ihan vaivatonta museon perustaminen, 300 autoa vaatii jo aika paljon tilaakin.
Nuo mustapohjaiset rekisterikilvet ovat kyllä veikeitä :)
Heippa Lisay!
VastaaPoistaEn tiiä miten hitailla hoksottimilla oon ollu liikenteessä kun nyt vasta onnistuin kunnolla tutustumaan blogiisi! Mutta onneksi nyt sentään!
Mukava,elämänmakuinen blogi,jonne erikoista mielenkiintoa tuo tämä "suomalaisnainen Israelissa"-asetelma :) Olen nauttinut lukea tätä todella.Ihania ihania lapsosia sulla!
Saanko udella,oletko Kokkolasta kotoisin?! Meinaan itse olen sieltä Kokkolan naapurikunnasta Ullavasta(siis nykyistä Kokkolaa sekin kyllä kuntaliitoksen myötä),nytkin oltiin Kokkolassa Venetsialaisissa ja muuten! Mäkin bongasin eka kertaa ihanan N-Stylen(huomasin nimittäin sun maininnan siitä tuola),ja sinne pitääkin aina päästä kun kotio menee käymään :)
Mäkin alan lueskelemaan tätä. Ja toivotan sulle oikein ihania päiviä!
Ps.Nää autot on makeita!
Hyvä ja ihana perjantai-aamuperinne teillä. Mekin käytiin viime hääpäivänä "kahdestaan" (nuorin mukana) päivällä syömässä oman pikkupaikkakunnan ravintolassa. Isommat menivät jo sen hetken päinsä kotona, tarvittaessa oltiin lähellä eikä tarvinnut miettiä lapsenvahtia ym. Voispa taas joskus sen tehdä, kun muistui mieleen :)
VastaaPoistaKyllä nuo vanhat auton on niin kauniita.
Nostalgisen hienoja autokuvia! Ja muutenkin kiva postaus. Myöhästyneet synttärionnittelut!
VastaaPoistaHei nythän mä tajusinkin! Viimeyönä kun blogiasi kahlasin niin katsoin sitä yhtä kuvaa missä isäsi ja tyttäresi päristelevät mopolla..Katsoin että isässäsi on tuttua näköä.Ja nyt muistelin kuinka puhuit hänen eläinpuistostaan..Aivan! Siitäpä isäsi olikin tutunnäköinen,siis T:n eläinpuisto! Onhan sielä nyt tullut käytyä tenavana,ja itseasiassa oli vähän mielessä nytkin hiljattain jos oltas lasten kans kesällä sielä käyty.No se jäi,mutta ehkä ensi kesänä sitten :) Hauska löytää täältä "tuttuja"!
VastaaPoistaSynttärionnittelut! Komeita autoja!!!
VastaaPoistaIhania, nostalgisia autoja! Kiva, että voitte lomailla Suomessa, ja että teillä on ihan oma museo suvussa ;). Hyvin mielenkiintoista on tutustua blogiisi, ja elämääsi ulkomailla!
VastaaPoistaMukavaa viikkoa sinulle!
Hei! Löysin äsken blogisi Viivun blogin kautta. Luin heti kaikki tekstisi. Mielenkiintoista löytää muita suomalaisia, jotka asuvat kaukana. Olet ilmeisesti melko hyvin sopeutunut sinne. Minä olen asunut vasta neljä vuotta Chilessä, eikä sopeutuminen aina ole helppoa. Vaikeinta on sopeutua rumuuteen, siihen, että ihmiset heittävät roskat maahan, graffiteja joka puolella, rumia aaltopellistä kyhättyjä rakennuksia, epäsiisteyttä, köyhyyttä jne. Me asumme maaseudulla, joten täällä on kaunista luontoa. Olen kyllä kateellinen sinulle siitä, että sinulla on siellä myös siskosi ja Ikea;) Minulla ei ole täällä ketään suomalaista tuttua ja Ikeaa kaipaan ihan jatkuvasti. Täällä ei ole nättejä huonekaluja pahemmin, eikä mitään minun tyylistäni. Suomessa en ole käynyt vielä kertaakaan, eikä kukaan perheestäni ole käynyt täällä, eikä heitä kiinnostakaan. Olipa hurja tuo kertomuksesi sinun ja lapsiesi paluumatkasta Suomesta Israeliin. Minulla menee Suomen kotikaupungista tänne 32 tuntia, enkä edes uskalla ajatella, jos joskus tarvitsisi lapsen kanssa se matka tehdä...huh!
VastaaPoistaAi niin, unohdin kertoa, että täällä tuntuu olevan samanlainen ilmasto kuin siellä. Joulukuusta huhtikuuhun ei sada pisaraakaan ja marraskuussa ja toukokuussa sataa vain vähän. Kesällä on kauhean kuuma ja kuiva (täällä ei ole kosteaa kuumuutta). Meillä myös on oliivi-, appelsiini- ja sitruunapuita.
VastaaPoista