Tallaisia piparkakkutaloja ja pipareita tein lasten kanssa torstai-iltana.Poikani oli aivan innoissaan elamansa ensimmaisesta piparkakkutalosta.Mukava saada kehuja,kunnes han nakee jonkun tosi hienon talon...
Mutta olen ihan tyytyvainen,silla talo pysyy kasassa,eika sorru heti,kuten muutama vuosi sitten tekemani talo...
Eilen aamulla kirjoitin tanne kuinka tyytyvainen olen lampimasta talosta niin kylmana ja lumisena paivana.Tein sitten sen sampylataikinan ja olin ne valmis paistamaan,niin meilta meni sahkot!
Koko paivana ei ollut sahkoa.Talo pysyi kylla lampimana,mutta sampylat jai paistamatta,pyykit pesematta.Onneksi ruokaa sain tehtya kaasuliedella.
Emme kuitenkaan voineet jaada tanne pimeaan koko sapatiksi,joten otimme ruoat mukaan ja lahdimme anoppilaan noin 3 km paahan.
Toisaalta se oli hyva,silla anoppini oli ensimmaisen sapatin yksin,silla appeni on viela sairaalassa.
Lunta satoi koko yon ja aamun ja aamulla lahdimme lasten kanssa ihailemaan maisemia.
Kaikki puut oli taysin lumessa,lunta oli paikoin polviin asti ja anopiltani on nakymat korkealta maelta yli Jerusalemin.Todella hienot nakymat!
Kamera tietysti lahtohassakassa jai kotiin,joten kaikki hienot kuvat jai ottamatta.
Illalla meille oli palautunut sahkot ja lahtiessamme kotiin,auto oli tietysti jumiutunut lumihankeen.
Mieheni aikansa yritettya sita sielta ylos,heitin auton kumimatot renkaiden alle ja vahan aikaa vekslatessa sielta se nousi...
Naapurin miehet katsoivat ihmeissaan touhua ja ihmettelivat aaneen,miten se sielta irtos.Sanoin vain,ettei ole ensimmainen kerta elamassani,etta olen jaanyt autolla lumeen kiinni.
Vielakin on tosi paljon lunta ja yoksi luvattiin pakkasasteita,joten tiet voivat olla huomenna tosi liukkaat.
Taidan saada taas ylimaaraisen vapaapaivan....