tiistai 28. helmikuuta 2017

Viimeinen naytelma

 Eilen olimme katsomassa esikoisen luokan musiikki-ja tanssinaytelmaa,jota he olivat harjoitelleet viime aikoina paivat ja osittain yotkin...
Noa on siis lukion viimeisella luokalla ja tama naytelma oli hanen viimeinen koulunaytelma,jossa han naytteli.
Pian alkaa heilla lukuloma ja sen jalkeen kirjoitukset.Kaksitoista vuotta koulun penkilla on pian ohi ja elama edessa.
Aidille tuntuu tama olevan vaikeampaa mita tytolle.Nain pianko lapsesta on tullut nuori nainen ja elama kuljettaa hanta vahan kauemmaksi kotoa...




Olen onnellinen,etta olemme saaneet antaa hanelle sellaisen kasvatuksen,etta hanella on itsetuntoa ja rohkeutta uuteen.
Noa ei ole luonnostaan erityisen halukas esiintymaan,mutta naytelmissa han on aina tavoitellut vahan vaativampaa roolia.
Kuudesluokan paatostilaisuudessa han naytteli erasta paaroolia ja lauloi yksin satapaisen yleison edessa.
Tana vuonna hanella oli tarkea rooli tanssijana ja han tanssi yksin monia sooloja.
Eika han ole harrastanut tanssia koskaan kodin ulkopuolella...
Kaikki olivat yllattyneita eika vahiten mina,joka ylpeana seurasin tyttareni esiintymista.







Naytelma kertoi ongelmakoulusta,jossa uusi opettaja tanssin avulla sai oppilaat mukaan toimintaan.
Oppilaat itse valitsivat musiikin ja kehittivat koreografian tanssiin.



Miten mukava paattaa tama helmikuu vahan iloisemmissa tunnelmissa.Koko kuukausi on ollut taynna uutisia kuolemista,sairauksista ja monenlaisista ongelmista.

Talla viikolla on piristanyt erityisesti myos lampimasti paistava aurinko.Lampo on kohonnut jopa +20 asteen ylapuolelle.
Taytyy yrittaa malttaa viela olla ostamatta parvekekukkia.
Pienta pihaani jo vahan siivosin ja katkoin kuivia oksia.Mutta aivan pian taytyy saada parveke kevatkuntoon...


                                        Noa,Natan ja Hila serkkunsa Nofarin kanssa

Ps.Sain vihdoin aikaiseksi tutkailla vahan naita blogin asetuksia ja loysin kommenttikenttaan mahdollisuuden vastata jokaiselle henkilokohtaisesti.Lupaan yrittaa vastailla vahan ahkerammin.
Kiitos kommenteistanne!

4 kommenttia:

  1. Olispa ollut kivaa olla mukana! Niin harmillisen vähän olen päässyt teidän lasten näytelmiä ja musikaaleja seuraamaan. Joskus kuitenkin.
    Onnea Noalle ja Nofarille opiskelujen loppurutistuksiin ja aurinkoista ja lämmintä kevättä teille kaikille! Me tullaan perässä, vaikka ei siltä aina tunnu... tänäänkin sataa ihan sakeanaan lunta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi tosiaan,kun et voi olla mukana naissa hetkissa.Soitellaan ennen viikonloppua!

      Poista
  2. Hienoa että on noita näytelmiä,varmaan mahtavaa olla mukana. Ja onnea Noalle mitä hän sitten tuleekaan tekemään.Äidille on aina ensin vaikeaa kun lapset aikuistuu eikä enään olekaan sellaisia jotka tarvitsevat niin vanhempia. ONko tuo tyttöjen koulu pelkästään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael!Me aidit pysytaan ehka aina ikuisina huolehtijoina...Kylla,Noan koulu on tyttokoulu...

      Poista