tiistai 27. syyskuuta 2016

Jotain suomalaista



Kaikki alkoi tasta vanhasta lakritsipurkista.
Loysin taman isani autotallista ja otin mukaani.En kyllakaan tiennyt taman olevan niinkin arvokas mita myohemmin kysellessani vanhojen esineiden kerailijoiden fb-sivuille,jossa joku mainitsi taman huutokauppahinnaksi nousseen 170 euroa.Purkki on 1935-luvulta.


Aloin sitten mielenkiinnosta katselemaan kotonani mita muuta suomalaista olen tanne tuonnut.En mitenkaan hintojen vuoksi vaan ehka ian karttuessa alkaa vanha ja antiikki enemman kiinnostaa.                                     Tosin minulla taitaa antiikin kiinnostus olla vahan geeneissakin... 
Arabian Ruska-kahvikupit toin joskus mukanani.Ne oli aikoinaan kaytossa,mutta isani inhosi niita,kun sokeria sekoitettaessa ne niin kovasti "kilisi".Helmitaulun ostin joskus Jutbackan markkinoilta. 
Ja vanhoja auton rekisterikilpiahan isallani riittaa.Taman valitsin silla kirjaimissa on selva yhteys sukunimeemme...                                                                                                                                                            


 Aitini isa oli suutari ja hanen nimikirjaimillaan olevia lesteja minulla on vitriinissa hanesta muistona.
Ikkunan kehykset raahasin tanne mukanani joltakin kesalomaltani.Ikkuna on aikoinaan ollut mummolani ikkunana ja nyt se koristaa meidan olohuoneen seinaa.
Arabian kannun olen saanut aidiltani.Tykkaan siita,silla se on niin pelkistyn kaunis vaikka kukkamaljakkona.




Arabian voipytyn ja munakupit olen saanut joskus lahjaksi.Ne tulivat muuttokuormassa mukanani.
Suomalaista grafiikkaa meilla on seinalla pari taulua.Saimme haalahjaksi pikkuserkkuni Esa Riipan grafiikkaa.

 Mariskooli ja marimekon purkkeja ja tarjotin ovat ylioppilaslahjojani.Namakin alkaa olla jo aika antiikkia,on siita ylioppilaskevaasta kulunut jo niin paljon aikaa...
Suomalaista Zeebra-astiastoa sain 30-vuotislahjakseni.Reunoissa ja kuviossa on aito kultaus.Naita en kovin paljon nae liikenteessa.Minun mielestani tosi kaunis astia.
Pentikin kahviastiaston ja kannun voitin aikoinaan Kasityo-lehden tilaajapalkintona.Hackmanin(?) kahvipannun ostin,kun se ikaankuin kuului samaan sarjaan.


 Suomalaisia jalkiruokakulhoja.Naiden nimia en edes muista.
Nama on jotain synttari-tai joululahjoja.


Viimeisena,mutta ei vahemman tarkeana suomalaiset kirjat ja isot pinot saastettyja aikakauslehtia.
Samoja kirjoja luen aina valilla uudestaan.Onneksi Tel Avivissa on kerran kuussa avoinna oleva suomalainen kirjasto,josta voi lainata luettavaa
Kaapeissa on tietysti myos Muumi-ja Marimekko-lakanoita,pellavaliinoja seka rasymattoja.
Yllattavan paljon sita loytyykin suomalaista tuotetta.

Mites teilla muilla ulkosuomalaisilla?
Haastankin nyt teidat kaikki ulkosuomalaiset lukijani kuvaamaan suomalaista kodeissanne ja tekemaan siita postauksen.Ilmoithan sitten postauksestasi minulle,niin muistan kayda kurkkaamassa..
Ja saa taman haasteen ottaa vastaan myos joku Suomessakin asuva.

9 kommenttia:

  1. Ompa sinulla paljon tavaroita Suomesta! Minulla ei juuri mitaan. Voisin kylla tehda niista postauksen, hyva idea.
    Niin, kirjoja kylla riittaa, vaikka olenkin vienyt paljon kirjastoon.

    Muistathan etta kirjasto on nyt auki 10/10. Toivottavasti paaset kaymaan talla kertaa.

    VastaaPoista
  2. Kivoja muistoja oot saanut mukaasi ja jotkut niistä jopa muistan.....
    Syysterkuin Ulla

    VastaaPoista
  3. No jopas tuota suomitavaraa onkin kertynyt! En muistanut noita sun Pentikin kuppejakaan...Kivoja muistoja Suomesta ja suvusta!
    Kattelin tässä omaa keittiötä ja onhan sitä vanhaa roinaa täälläkin. Peltitarjottimia, kynttilänjalkoja, katossa roikkuu emalisia kippoja ja tratteja, on helmitauluja ja kengänlestoja mullakin.
    Kaapissa näkyy Arabian kannurivi ja pöydällä on Arabian kulhoja hedelmillä ja kukilla. Kermakannun sain mummulasta ja suola- ja jauhosalkkarit toiselta mummulta. Tädin jäämistöstä tuli lasi- ja keramiikkalautasten lisäksi Arabian leikkuulauta.
    Ja myös Pentikiä löytyy pariakin sarjaa, joita olen saanut lahjaksi. Myös Marimekon unikkoa löytyy verhoissa, liinoissa, kahvimukeissa ja serveteissä...Niin ja saman tekijän grafiikkaa löytyy meidänkin seiniltä. Huh miten pitkä lista, en taida tehdä tästä enää postausta!

    VastaaPoista
  4. Minä en ole ulkosuomalainen, mutta ihailen sinun tavaroitasi.
    Kahvipannu on tosi kaunis. Noita ruskeita kuppeja mullakin on, tosin ei vuosiin enään käytössä.
    Kiva kun olet säästänyt. On se kumma kun nuo vanhat peltipurkit ovat nyt niin arvokkaita.

    VastaaPoista
  5. Sulla on kivasti tavaroita Suomesta.Ja tuo vanha peltipurkki on tosi hieno. MInulla on pieni yhteys Hellaksen historiikkiin,
    http://www.cloetta.fi/cloetta-yrityksena/historiikki/
    Itselläni ei ole kauheasti Suomi-tavaraa,on kyllä joitakin Arabian mukeja,ja pari lautasta,Marimekon peltipurkki ,Iittalan jotain pikkujuttuja.

    VastaaPoista
  6. Hurmaavia vanhoja esineitä kotisuomesta!
    Meille on ajautunut myös kaikenlaista...enimmäkseen astioita, Pentikin Vanilja-astiasto, Muumikuppia ja Hackmannin aterimia etenkin.
    Mutta kyllä löytyy iso-iso-äitini pellavapyyhkeet sekä vanhoja pulloja ja kirjoja jostain menneiltä vuosilta!
    Etenkin appiukkoni vanhat hiihtopalkinnot, hopeiset tarjottimet ja pikarit jostain vuodelta 1940-50, ovat edelleen esillä ja kukkieni kanssa usein pöydillä esillä.

    Kiitos näistä tunnelmista ja lempeää syyskuun loppua täältä Mantelilaaksosta!

    VastaaPoista
  7. Ihana postaus ja ihania Suomi-tavaroita! Vastaan haasteeseen: postaukseni löytyy osoitteesta https://ulkosuomalaisenulinoitajapulinoita.blogspot.com.

    Terveisiä Pohjois-Italiasta Marikalta

    VastaaPoista