perjantai 30. joulukuuta 2016

Ei enaa lapsi



Vanhin tyttareni lahti juuri autokoulutunnilleen.
Minulle tama on ollut pieni "kriisi'.Ei sen puoleen,etta pelkaisin hanen alkavan ajamaan autoa vaan se,etta yhtakkia hanesta on kasvanut jo nuori nainen,joka kay viimeista vuotta lukiota,ensi vuonna ei ehka enaa asu kotona vaan suorittaa kahden vuoden siviilipalvelua jossain muualla ja ajaa jo ajokorttia!
Mihin ne vuodet menikaan?
Han syntyessaan teki minusta aidin ja mieheni kanssa meista vanhempia.Han sai 1,5 vuotta kokea kanssamme "laatuaikaa" ainokaisena,jota myohemmin syntyneet sisarukset eivat ole saaneet.



Elama kuitenkin jatkuu ja ihanaa,etta lapset ovat itsenaisia ja rohkeita,eivatka pelkaa tarttua uusiin haasteisiin.Sehan se meidan tavoite tassa kasvatuksessakin on ollut.Antaa oikeat evaat tulevaisuuteen...

Itsekaan en ollut kovin vanha,kun ensi kertaa tulin kibutsille Israeliin.Ensi vuonna siita tulee kuluneeksi 30 vuotta.Itsestani tuntui,etta olin kovinkin aikuinen,mutta toista taisi ajatella vanhempanne,kun viela mukana oli 3 vuotta nuorempi siskonikin...




Ajokortista ja autoilusta puheenollen itse olen "koko elamani" ollut autotytto silla jo 10-vuotuiaana opettelin ajamaan autoa ja kahdeksan vuotta "harjoittelin" ennen kuin sain ajokortin.
Meidan ja naapurinlasten leikkeja oli leikkia taksia ja kuskasin asiakkaita paikasta toiseen.Pienikin viela olin,etta juuri ja juuri nakyi paa ratin takaa.Kai sinne penkille jotain tyynya laitettiin,etta nousin vahan korkeammalle,mutta piti ne jalat silti polkimillekin yltaa.
Myohemmin jo kortin saatuani olin isani apuna hinaamassa hanen ostamiaan romuautoja hajottamolle.Meita on kolme tyttoa,joten pitihan jonkun olla sitten se "poika".



Yhtena vuotena tulimme tanne Israeliinkin autolla Euroopan lapi.
Tosin lahdin siskoni ja ystavani kanssa "matkaoppaaksi" eraalle vanhemmalle poikamiehelle,kun han lupasi maksaa kaikki kustannukset.
Jo ensi metreista huomasin,etta hanen ajotaitonsa ei ollut kovin hyva ja kauhistuin mielessani,miten ihmeessa selviytyisimme aina Israeliin saakka hanen kyydissaan.
Sain hanet jossain Saksan autobaanalla ylipuhuttua,etta saisin osoittaa hanelle osaavani ajaa autoa ja voisin vuorotella kuskina.Han ei oikein naisten ajotaitoon luottanut,mutta onnekseni antoi minun ajaa ja paasimme kuin paasimmekin Haifan satamaan asti.
Matka oli kylla mielenkiintoinen ja taynna seikkailuja ja monet naurut on sita kerrottaessa naurettu.
Tasta matkasta saisi aikaiseksi ihan oman postauksensakin...

No,nyt tama esikoisesta alkanut juttu ronsys vahan muualle.
Ensi vuodelle siis aika suuriakin muutoksia.
Tarkein toivomus kuitenkin,etta saisimme pysya kaikki terveina.

Iloisin,mielenkiintoisin,odottavin mielin tulevaan vuoteen 2017!!!

11 kommenttia:

  1. Aika kuluu todella nopeasti! :) Tee ihmeessä siitä reissusta oma postaus!

    VastaaPoista
  2. Hauskat kuvat. Minulla sitä "kriisiä" ei enää tule, kun Emil täytti jo pari vuotta sitten 18. Silloin tuntui, että mihin tämä aika juoksee. Juuri vastahan minusta tuli täti ekaa kertaa...
    Nyt nämä seuraavat tulevat vauhdilla ensimmäisen perässä! Minua ei kovinkaan paljoa autoilu kiinnostanut, joskus olin sinun kyydissäsi. Mutta pakko oli saada kortti kuitenkin puoli vuotta ennen sinua!
    Tee ihmeessä postaus siitä teidän ja K:n seikkailusta!
    Hyvää sapattia (apua, taasko viikko meni!)ja oikein onnellista, nautinnollista ja tervettä uutta vuotta teille kaikille!

    VastaaPoista
  3. Tuntuu niin oudolta ensin kun lapset aikuistuvat ja muuttuvat lapsista.
    Sinähän olet aloitellut auton ajamista jo tosi nuorena;voin kuvitella että olet tosi taitava ajaja. Minulla on 2 maan ajokortit mutta en osaa edes ajaa autoa kun olen tehnyt sitä niin vähän,eikä ole autoa.
    Oikein hyvää sapattia,hanukkaa ja Uutta Vuotta 2017

    VastaaPoista
  4. Niin ja minäkin haluan kuulla enemmän siitä autoreissusta tänne;D

    VastaaPoista
  5. Todistetusti olet hyvä kuski ja kivat muistot kyytissä istumisesta erilaisilla retkillä.
    Aika juoksee ja meidän vauhti taitaa vähitellen hidastua...
    Valoisaa, onnekasta ja siunattua uutta vuotta sinulle ja perheellesi!

    Sussu

    VastaaPoista
  6. Nuorena olet autoilun aloittanut!!!

    Juu siita reissusta sun pitaakin kertoa, kuulostaa tosi jannalta.

    Hyvaa uutta vuotta 2017!!

    VastaaPoista
  7. Reissu kuulosti hauskalle ja esikoisen autokoulut tutulle. Meillähän esikoinen sai korttinsa ja huristelee nykyään mielellään autolla paikasta toiseen.

    VastaaPoista
  8. Mielenkiinnolla kuulisin automatkasta Israeliin. Mitä kautta ajoitte ja että pääseekö nykyisin samasta paikasta Völimeren yli vai mistä pääsee?
    Nimim. Ehkä joskus minäkin... :)

    Hyvää loppuvuotta ja parempaa, antoisampaa tulevaa vuotta!

    VastaaPoista
  9. Kyllä ne autoretket muistetaan:)) ja bensan imeminen tankista, kun tarvi lisää löpöä......
    Me kotiuduttiin iltapvällä Etelä-Euroopan autoroundtripiltä ja nyt otetaan uusi vuosi vastaan ihan kotisohvalla.
    Hyvää Uutta Vuotta 2017 teille toivottaa
    -Ulla

    VastaaPoista
  10. Vanhempi poikani täytti 21 vuotta jouluaattona. Pitää ihan pysähtyä miettimään, että mihin se aika on mennyt. Hyvää uutta vuotta sinulle.

    VastaaPoista
  11. Hyvaa Uutta vuotta myos meidan porukalta!...Koto-Suomessa on vierahtanyt joulun aika ja oli onneksi lunta myos, etta paastiin pulkka-makeen lahes joka paiva ja mies jopa uskalsi avanto-uinnille pilkko-pimeassa jarvessa....Haikein mielin pakataan laukkuja ja ylihuomenna suunta kohti Englantia ja vesisateita....Toivon etta joskus postaat siita teidan ajo-matka seikkailusta. Lampimin terveisin ja kaikkea hyvaa uuteen vuoteen toivotellen...

    VastaaPoista